lauantai 22. syyskuuta 2012

upside down

Tällaisen - jo jossain blogissa esiintyneen - ruukun sain tuliaisiksi siskolta, kun kävi Amsterdamissa pyörähtämässä. Vähän luulisi orkidea-reppanan päätä huimaavan, mutta katsotaan, kauanko kestää hengissä. Sain mainion syyn ostaa ensin itse plantsun orkidean (näkyy kuvassa pöydällä). Sitten totesin sen olevan liian iso ruukkuun. Seuraavaksi manguin tuolta paremmalta puoliskoltani tuliaisiksi tänään samaisesta kaupasta kissanruokaostoksilta tuollaisen miniorkidean. Nyt mahtui ja ainakin ruukun pahvilaatikon mukaan orkideojakin niissä kasvatetaan.











Sitten vielä kosmoskukkia pihatulien kera. Se on syssy ny.









sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Puutarhurin reisi-peppu-selkäjumppa

Pitkästä aikaa kaunis syyspäivä auringonpaisteineen ja ihan mukavine lämpötiloineen. Erinomainen tilaisuus tarttua toimeen ja vähän jumppailla. Teki aika gutaa parin viikon ratsastusputken jälkeen ja illan koripallotreenejä silmällä pitäen... Suorittaaksesi siis puutarhurin reisi-peppu-selkäjumpan tarvitset sipulikukkia. Vähän vielä sipulikukkia. Ehkä pikkiriikkisen vielä lisää sipulikukkia? Oi ei, tili näyttää tyhjää, mutta aina sitä muutaman pussin voi sipulikukkia ostaa? No, saitte varmaan idean selville.






Seuraavassa vaiheessa pitää keksiä niille sadoille sipuleille istutuspaikka. Nämä täyttä häkää kukkivat kämmenenkokoiset peace-ruusut saivat juurillensa erilaisia tulppaaneita, narsisseja, hyasintteja ja idänliljoja. Vaaleanpunaisen sävyissä, tietty (sairaus, myönnän). Sitten vaan istutuslapio käteen ja erilaisissa staattisissa kyykkyasennoissa ja päätähuimaavissa venyvissä jalanojennuksissa istuttelemaan sipuleita varoen vielä reippaasti kasvavia perennoja (siitä nämä erilaiset twistermäiset asennot). Ja voin kertoa, että on aika naatti olo päivän puuhattuaan. Opin myös, että perennapenkin sekaan on paljon kivempi kaivella sipuleita kuin ruusupenkin perukoille... 






Onneksi maltoin myös ilta-auringossa syksyn kukkia ihailla. Tässä yllä ruusubegonia, joka on ihan innostunut. Vielä olisi yksi satsi sipuleita tulossa nettitilauksena ja yksi pussi odottaa ruukkukokeilua.







Raision kukkatalosta tarttui mukaan muutama koristekaali, kuningasbegonia ja violetti jokukukontöyhtömikälie. Ymppäsin kaikki samaan ruukkuun, niin on edes yksi siistihkö asetelma kaiken muun sekamelskan joukossa... Alla dr Ingrid pelakuu vielä suloisena, vaikka kyllä tämä kesä on pelargonien kukintaa verottanut. Appleblossom ei oikein ollenkaan päässyt kukkaan ennen kuin ne jo lakastuivat, koska on ollut niin märkää... No, ensi kesänä sitten, jos vaikka sattuisivat yli talven säilymään.






Sitten vaan odottelemaan ensi kevättä! 

Ps. Pakko lisätä: tuossa mielessäni kertailin, että mitä istutin minnekin.... ei ihme, että keväällä on vähän kummissaan, mitä mistäkin nousee, koska nyt jo piti päänsä puhki pohtia, mitä hankinnoista tuli minnekin laitettua! Kyllä oli tuo parempi puoliskokin ylpeä, kun kerroin ihan onnessani, että olen jo monta kymmentä euroa maahan kaivanut!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Naamapuoli tiiliadaalia ja pari sipulia

Daaliat ovat kyllä kieltämättä hienoja horsmia. Selkeitä, suuria ja jämäköitä. Värejä ja lajeja löytyy vaikka millä mitalla. Saakohan tällaisesta ylistyksestä jotain provikkaa? Hankintaan menee siis ensi keväänä ihan varmasti taas lisää ja toivottavasti vanhatkin selviävät yli talven. Näistä allaolevista on tiedot kyllä jossain, mutta laput ovat siellä kuuluisassa jemma-nimisessä paikassa.

















Tämä allaoleva yksilö on jostain syystä päättänyt ryhtyä naamapuoleksi. Tällaisena se tuolla päivää paistattelee (lue: sateessa värjöttelee) nytkin. 






Isosiskonsa, eli saman daalian ensimmäinen kukka, onkin sitten kerrassaan mainio tapaus. 
Täysi pallo, ensimmäinen kuva takapuolelta. 






Viimeviikolla on näemmä myös sinitaivas näkynyt...







Verenpisaratkin kukkii enemmän ja vähemmän vielä. Täytyy myöntää, että eniten olen lääpälläni tuollaisiin todella yliampuviin, kuten tuo oikealla oleva Deep purpele. Pitäisi varmaan napsia pistokkaita äitin luona kasvavista vastaavantyylisistä ja sitten vielä siitä yhdestä isosta, jossa on nyrkin kokoiset kukkaset. Vai kaiketi noissa verenpisaran pistokkaissa kannattaa odottaa kevääseen? 

Vai saako syksyn siistimisleikkauksen tuotoksista pistokkaita, jotka selviäisivät talven yli?
Että mitähäh? 
Pelakuun pistokkaat kyllä kituuttivat yli talven kasvivalon disco-meiningeissä.




'



Kosmos kukassa.






Tämä minun pasuunakukkani on kyllä ihan sekaisin. Puskea nyt kukkia tänne pohjolan kylmään syksyyn! Koko kesän odottelin nuppuja, mutta vasta ihan loppukesästä se nämä teki ja miten hauskaa onkaan seurata tuon kukan kehittymistä! 






Sitten vielä kurkistus sipulikukkaostoksiini. Törsäsin vielä Kauppila-Viherlassila-Plantagen-kierroksellani (vielä on vakkareista Raision kukkatalo käymättä... hmm, pitäisikö lähteä?) alennusmyynnissä näiden lisäksi kolmeen jouluruusuun sekä erilaisiin kurjenpolviin. Postissa tulee vielä yksi sipulitilaus, jossa muun muassa lisää lumikelloja (normi ja kerrottu), blue diamond ja blue heron tulppaaneja (jos nimet oikein muistan), isotähtihyasintteja (?), narsisseja ja ehkä vielä jotain muutakin. Syksy on muuten vähän mälsää, mutta saapahan ainakin hassata rahansa ensi kevääseen. Shoppailun olen perustellut itselleni sillä, että ostan itselleni mielenterveyttä, innokasta odotusta ja iloa moneksi kuukaudeksi kevääksi.












tiistai 4. syyskuuta 2012

Tulppaanit ruukussa

Hei kaikki viisaammat puutarhurit! 

Kyselisin teiltä nyt tulppaanien ruukkuistutuksesta. Eli pihalla tönöttää vanha ja jumalattoman painava rautainen pata, jossa olen kesäkukkia kasvatellut siemenestä. Tänään (taas!) sipulikukkia kaupasta haaliessani (rahat meni, mutta reissu kannatti) tuli minulle ahaa-elämys ja päätin laittaa kyseisen padan täyteen tulppaaneita.

Mutta.

Onko suunnitelma ihan tuhoon tuomittu? Pikaisesti tietoa etsittyäni huomasin, että ruukkuistutukset pitäisi viedä sisälle +1-9 asteeseen vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Miten sitten käy suomen talvessa pataan istutetuille? Paleltuvatko kuoliaaksi, kun pata todennäköisesti jäätyy kuitenkin kokonaan? Entäs miten muka maassa olevat selviävät, ovatkohan muka routarajan alla? Ei nyt luulisi, krookuksetkin tulevat niin pintaan... Jos vaikka niitä sitten laittaisi? 

Eli apuva!

Listailen/kuvailen tänne keretessäni hankintojani niin pääsee virittäytymään jo ensi kevääseen.

Jippijaijee!