Pitkästä aikaa kaunis syyspäivä auringonpaisteineen ja ihan mukavine lämpötiloineen. Erinomainen tilaisuus tarttua toimeen ja vähän jumppailla. Teki aika gutaa parin viikon ratsastusputken jälkeen ja illan koripallotreenejä silmällä pitäen... Suorittaaksesi siis puutarhurin reisi-peppu-selkäjumpan tarvitset sipulikukkia. Vähän vielä sipulikukkia. Ehkä pikkiriikkisen vielä lisää sipulikukkia? Oi ei, tili näyttää tyhjää, mutta aina sitä muutaman pussin voi sipulikukkia ostaa? No, saitte varmaan idean selville.
Seuraavassa vaiheessa pitää keksiä niille sadoille sipuleille istutuspaikka. Nämä täyttä häkää kukkivat kämmenenkokoiset peace-ruusut saivat juurillensa erilaisia tulppaaneita, narsisseja, hyasintteja ja idänliljoja. Vaaleanpunaisen sävyissä, tietty (sairaus, myönnän). Sitten vaan istutuslapio käteen ja erilaisissa staattisissa kyykkyasennoissa ja päätähuimaavissa venyvissä jalanojennuksissa istuttelemaan sipuleita varoen vielä reippaasti kasvavia perennoja (siitä nämä erilaiset twistermäiset asennot). Ja voin kertoa, että on aika naatti olo päivän puuhattuaan. Opin myös, että perennapenkin sekaan on paljon kivempi kaivella sipuleita kuin ruusupenkin perukoille...
Onneksi maltoin myös ilta-auringossa syksyn kukkia ihailla. Tässä yllä ruusubegonia, joka on ihan innostunut. Vielä olisi yksi satsi sipuleita tulossa nettitilauksena ja yksi pussi odottaa ruukkukokeilua.
Raision kukkatalosta tarttui mukaan muutama koristekaali, kuningasbegonia ja violetti jokukukontöyhtömikälie. Ymppäsin kaikki samaan ruukkuun, niin on edes yksi siistihkö asetelma kaiken muun sekamelskan joukossa... Alla dr Ingrid pelakuu vielä suloisena, vaikka kyllä tämä kesä on pelargonien kukintaa verottanut. Appleblossom ei oikein ollenkaan päässyt kukkaan ennen kuin ne jo lakastuivat, koska on ollut niin märkää... No, ensi kesänä sitten, jos vaikka sattuisivat yli talven säilymään.
Sitten vaan odottelemaan ensi kevättä!
Ps. Pakko lisätä: tuossa mielessäni kertailin, että mitä istutin minnekin.... ei ihme, että keväällä on vähän kummissaan, mitä mistäkin nousee, koska nyt jo piti päänsä puhki pohtia, mitä hankinnoista tuli minnekin laitettua! Kyllä oli tuo parempi puoliskokin ylpeä, kun kerroin ihan onnessani, että olen jo monta kymmentä euroa maahan kaivanut!
Oi, kyllä on luvassa upea vaaleanpunainen kevätrunsaus! Kuulostaa niin hyvältä, että olet rehkinyt ja upottanut satamäärin sipuleita multiin, se tietää meillekin silmäniloa ensi kasvukauden alkuun ;)
VastaaPoistaTilasin eilen muutaman pussin sipuleita ja pähkin jo semmoisen pikkumäärän kanssa, että mihin ne sitten istutetaan... viime vuonna istutetuista sipuleista ei ole tietenkään mitään kirjanpitoa missään. Nämä upotetaan varmaan tasan juuri niiden päälle, hah.
Ihania kuvia, näyttää vielä tosi kesäiseltä.
Jos kaikki kukkasipulien istuttamisesta kertovat lehtiartikkelit olisivat tällaisia, kaikki maailman ihmiset lätkänpelaajista ja painijoista lähtien taivuttelisivat tästä lähtien syyspäivinä istutuslapio kourassa. Aivan mahtava teksti!! Sait jopa minut vähän harmittelemaan, että miksi en ole laittamassa yhtään sipulia maahan... muttakumieejjaksa.
VastaaPoistaKerropa paremmalle puoliskolle VAIN ne sipulieurot. Perennat ja kesäkukat muista aina saaneesi lahjaksi, jakopaloina tai taimivaihdossa ;-)
Noooh, tiedä sitten kevään onnistumisista: menee sipulit varmaan joko liian syvälle/liian pintaan, liian kosteaan/liian kuivaan, liian aikaisin/liian myöhään... Mutta kyllä voi sanoa, että takareidet on edelleen aikas kireät eikä sunnuntain treeneissä tossu kovin korkealle noussut. Uusintayritys tänään.
VastaaPoistaJa no, ei se ole laisinkaan paha, jos vanhojen päälle laitaa. Loput sitten ruukkukikkailuun? Itselläni tämä mopo nyt vähän lähti käsistä, kun Lidliinkin tuli pitkästä aikaa syyssipuleita... Sen kerran kun jonkun lätkänpelaajan (stereotypioita, kyllä) nään lapio kädessä niin hiphei! Toisaalta tehon suurin aikaansaaja on puutarhurin huono kunto?
Intopii: minulla vähän tuo puutarhaväsy väistyi juuri noitten sipulien ansiosta... sitä ennen oli kyllä sellainen laiskamato ja taitaa vähän olla vieläkin, kun niin paljon olisi vielä touhuttavaa. Miksi sitä itselleen pitää tehdä aina tavoitteita?!
LOL - tää kuulosti niin minulta. Ostan lisää, lisää, lisää ja lisää... sitten kun ne pitäisi kaivaa maahan, menee hermo ja kaivoin vain ison kuopan johon upotin...no pari sataa sipulia... todella järkevää... NOT! Ja viikko on takareidet huutanut leipää tuosta puutarhapäivästä johtuen.
VastaaPoistaMulla myös vaalenapunainen fetissi menossa jo ties kui kauan on kestänyt... =)