Maisemia ja pelargoni-erehdys

Lunta. Lun-ta. l-u-n-t-a. LUNTA. Ethän vain talvi lopu? Tulisi niin kova ikävä, jos nyt yhtäkkiä muuttuisitkin ihastuttavaksi narsissinkeltaiseksi kevääksi. Oli jo niin syvä masennus, kun lumitöitä ei ollut päässyt pitkään aikaan tekemään. Kasvitkin säilyvät suojassa hennon lumivaipan syleilyssä. Kyllä on ihmisen parasta aikaa tämä elämä talvella, erästä tunnettua mäkikotka/slash/karaokesankaria mukaillen.

Puutarhakirjoissa kehotetaan tekemään maisemia puutarhaan. Maisemia. Ja maisemia. No, joko vika on minussa, etten ole oppeja sisäistänyt tai sitten siinä, että kukaan ei kerro, miten ne maisemat saadaan tehtyä. Masentava näköala kun ikkunasta on peltoa ja lunta. Lunta ja peltoa.

Luo tuonne nyt sitten mitään muuta kuin lunta, saati sitten mitään ihania vihreitä "huoneita", joista haaveilen... Taitaa vaivata vielä takatalvipessimismi.

Myös orvokeillani olen diagnosoinut kevätmasennuksen. He vaan jurottavat, eivätkä suostu olemaan yhtä terhakkaita kuin esimerkiksi Geraniumin 146 orvokkia. Mikä heille avuksi? Mielialalääkkeitä vai terapiaa? Orvokkien kanssa tosin on hyvin vähän kokemuksia, joten aika heikosti tunnen heidän mielenmaisemaansa ja tiedä häntä, vaikka heidän kuuluisikin olla tuollaisia. Tai sitten vaan ovat kovasti fiksuina katselleet ulos ikkunasta ja todenneet, että ei vielä tuonne kannata yrittää...

Taimikasvatukseen valjastettu ikkunahylly. Vielä muutamalle olisi tilaa ja pitäisi miljoonatsiljoona koulia. Minne lie ne tulee lykättyä. (Pahoittelen iltavalokuvien huonoutta, mutta iski blogivuodatusolo.)

Ihkupihkumieheni kävi Ikeasta noutamassa pari lisähyllyä tämän nykyisen yksilön lisäksi. Saapahan taas ihan vähän pelivaraa. Näppäränolosia nämä kympin maksavat ruostumattomasta sinkitystä teräksestä tehdyt hyllyt, suunnittelin ne siihen joskus saapuvaan kasvihuoneeseen sitten myöhemmin kiikuttavani. Suunnittelen myös vetäytyväni sinne kasvihuoneeseen mököttämään kasvieni kanssa koko "kesäksi", jos tämän huru-ukon ennustukset pitävät paikkansa.

Itsesuggestiona vielä kasvisekamelskan kuvia, chilejä, paprikaa, kurjenpolvea, jasmiinikoisoa ja tomaattia ikkunalaudalla todistuksena siitä, että jotain vihreää kasvaa jossakin. Noille venähtäneille tomskuille pitäisi tosin löytää jostain tilaa uudelleenistutettuna huomenna....

Ja sitten se erehdys. Kävipä kerran niin, että oli pakko nappaista mukaan kaupasta tällaisen pelargonin siemenpussi. Näkyy olevan Horizon Pink Meteor F1 Hybrid. Pelargoni-kirjan mukaan tuon kaksoisolento on nimeltään Augusta. Eräänä päivänä kylvin innoissani näitä sekä salkoruusua, juhannusruusua, koristetupakkaa ja (ainakin) palloesikoita sellaiseen kylvösysteemiin tietysti mitään järjestystä ylösmerkitsemättä. "Kyllä minä nämä nyt muistan." No, itämään lähtivät vain oikealla ja vasemmalla reunalla olevat siemenet, jotka muistelin olevan salkoruusua ja juhannusruusua sekä ehkä koristetupakkaa. Petyin tietysti kovasti, koska ihastuttava pelakuu ei lähtenytkään... syynä tähän varmaan tuon kylvöhäsäkän (en nyt muista nimeä, sellainen neliölaatikko, jossa on altakastelu ja pienet reiät monelle taimelle) suuri kosteus. Ajattelin, että mikäpä siinä, onpas juhannusruusuja ja nappaan mukaani sitten uuden pussin pelakuita. 

Ehdin jo ostaa ja kylvääkin uuden satsin (onneksi oli vain kuusi siementä tuossa "pro-pakkauksessa") kun huomasin koulimista taimistani (alla), että kas, taitaa sittenkin olla pelakuita minulla... nyt on sitten muutama. Hip ja hei.

Tällainen alennusmyyntiorkidea puskee lisää kukkavanaa. Jotain edes odotettavaa tältä keväältä.