sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Aikaansaamattomuuden blue... vai zen?

On mulla koti,
joka on hassu mökki.
On mökissä akka
ja on siellä myös ukko.

On mökissä piha
ja pihassa rehu.
Rehu jos toinenkin 
ja vielä kolmaskin.

Ja näitä rikkaruohoja
ja vuohenputkia
ja voikukkia 
ja nokkosia
kasvaa rehottaa.

*blues-kitarasoolo*

Aurinko kun porottaaaaaaa,
niin eihän tässä voi tehdä muuta,
kuin istua 
ja nauttia
ja kasvaa yhdessä noitten rehujen seurassa!
Dumdi-dumdi-dumdi-dumdi-dum-dum-dum-dum.






Hetki on kaunis ja kesä on ihmisen parasta aikaa. Tässä sitä saa köllötellä pihalla nauttimassa aamupalaa ja blogittamassa auringossa (tai oikeastaan hiostavassa pilvisyydessä, sillä justiinsa meni aurinko pilveen). Olen tässä viikonlopun aikana ja loppuviikosta saanut aikaan ihan vain muutaman asian: pari kesäkukkaistutusta ja rusketusraidat. Tietoisesti yritän itselleni hokea, että ihan sama, vaikka rikkaruohot rehottaa tai pitäisi työstää vaikka mitä kukkapenkkiä tai muuta. Ihan sama, sillä jos haluaa auringosta nauttia vaikka vain lukemalla ja aurinkoa ottamalla, niin hyvä. Silti mielessä kaihertaa ne vähemmän kivat puutarhatyöt, joita pitäisi ennen kukkaistutuksia tehdä. Kuten kaivaa yksi juhannusruusu ylös... !






Mutta juuri nyt olisi hyvä hetki pysäyttää aika ja pyrkiä ennemmin siihen puutarha-zeniin kuin bluehen. Kaikki on oikeastaan parhaimmillaan ja hetkeäkään ei saisi olla poissa nauttimasta näistä koko ajan esille pulpahtelevista uusista ja vanhoista tuttavista. Mitä siitäkin nyt tulisi, jos koko päivän huhkisi hiki päässä eikä ehtisi yhtään nauttia?






Rusinalla on tähän ehkä oikea asenne. Tähän pitäisi pyrkiä. Etsiä aurinkoinen paikka ja nauttia. Tosin kyllä nuo katit hakeutuvat oikein helteisellä säällä varjoon, sen verran kuuma on ollut. 






Syväjäädytetyt tulppaanit kukkivat sittenkin ruukuissaan! Eivät kovin runsaina, mutta kuitenkin. Täytynee ensi vuonna oikeasti muistaa vielä nuo ruukut ennen pakkasia kellariin, jos siellä pikkupakkasessa selviäisivät... Pihan keskellä olevasta lumella peitellystä sipuli-istutuksessa suuressa padassa selvisi talvesta ihan muutama hassu. Eli ei näin. 






Tästä joukosta olen taasen todella iloinen. 
Sekoitus erilaisia narsisseja, hyasintteja ja tulppaaneita ruusupenkissä. Ruusuista yllättävän moni virkosi tähän kesään lopulta kuitenkin ja narsissit yllättävät monimuotoisuudellaan. Näitä lisää, koukuttavaa! Magnolia sen sijaan vaikuttaa aika nihkeältä, voipi olla, että jostain syystä ei hänelle paikkat tai olosuhteet sopineetkaan, mutta odotetaan vielä hetki ennen kuin julistetaan kuolleeksi.










Oi ihanuutta, palloesikoita! Niitä tuloillaan sisällä pikkutaimina lisää.






Tässä on jotain hassua käynyt. Tähkäkimikki rehottaa vasemmalla innoissaan, mutta hänen kaksi lajikumppaniaan on vain vaivoin erotettavissa kivien reunoilta. Mikähän heille on tullut?











Ainut ongelma näissä ruukkuistutuksissa on se, että alkaa purkit ja purnukat loppumaan ja kesäkukkia pitäisi saada istutettua. Ehkä matka jatkuu kohti Ikeaa, vaikka vietävät ovatkin saviruukkujensa hintaa nostaneet... 




Kesäkukista istutusta odottaa muun muassa tällainen Strawberry ripple ja hänen kaverinsa. Myös Pink Horizon Meteor (meniköhän oikein) on innokas purkinodottaja. Pitää vaan miettiä, mihin heidät saa niin, että heidät saa sitten helposti siirrettyä talvisäilöön.







Tässä olisi sitten tuo päivän projekti kuvattuna yllä. Luvassa lapiohommia kasvihuoneen perustuksia varten. Tuosta kuopasta (joka on syvempi, mitä kuvassa näkyy) kävi naapurin isäntä nappaamassa kaivurillaan yhden kannon pois ja nyt pitäisi lapioda kuoppa täyteen ja poistaa pintamaata. 






Tässä vielä näitä kesäkukkaviljelmiä... ruukkua kaivaten.






Piristykseksi muutama tulppaani väliin. 
Ihan en ole päättänyt, pidänkö tuosta röpelöreunaisesta kokeilusta, mutta täytyy antaa aikaa ja tilaisuus.






Luvassa vielä lisää pitää-verbin konditionaalimuotoja. Tuohon portaiden alapuolelle olisi tarkoitus lykätä köynnöskasveja ja elää siinä toivossa, että köynnöstelisivät tiensä noiden portaiden ympärille. Katse kyllä enemmän yrittää suunnata tuonne tulppaanipenkkiin nauttimaan kukoistuksesta kuin näihin muihin projekteihin. Liljakukotkin pitäisi taas pistää aisoihin.... onneksi vähän pilvistyy niin malttaa ryhtyä hommiin! 






Aurinkoista ja tuotteliasta sekä joskus myös zen-henkistä sunnuntaita sitten vaan!



























4 kommenttia:

  1. Zeniläisyys olisi kyllä meille puutarhaajille erinomaisen tärkeä hyve useamminkin; yleensähän se tahtoo puutarhurointi mennä suorittamisen puolelle, ja sitten enää kenelläkään ei ole hauskaa.

    Erikoinen tuo sinun ripsureunatulppaanisi. Kiinnostavaa nähdä, mitä siitä tulee. Samoin seuraan mielenkiinnolla kasvihuonehankettanne (nimim. Haaveissa vainko oot mun...)

    Olisivatko kimikkisi kivien vieressä saaneet osansa kivien viileydestä talvella? Ehkä ne heräävät sitä mukaa kuin kivetkin lämpenevät tässä helteessä (toivottavasti teilläkin on).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin osuva tuo "sitten kenelläkään ei ole hauskaa". No, saihan sitä vähän perattua yhtä terassin kulmaa (ai, se terassikin pitää huoltaa?) vielä illalla ja nyt on harkinnassa siihen daalia-penkki, jahka saa multaa ostettua. Mutta nauttimisen taitoa pitää varmasti harjoitella ja soveltaa, varsinkin näin keväällä, kun kaikki näyttää kasvavan ihan silmissä!

      Loistelias teoria tuo kivien viileys. Jäämme jännityksellä seuraamaan, miten toimii käytännössä:) Nyt pian kurkkimaan aamukaffen kanssa ripsureunatulppaneja!

      Poista
  2. Mahtava blues, menen heti ostamaan sen iTunesista! PilviPulla; ei vain taitava puutarhuri, vaan myös armoitettu muusikko. Hauskaa!

    Tuli noista tulppaaniruukuista mieleen omat yritelmät, joista ei noussut mullan pintaan mitään. No okei, yhdestä reunasta nousi jotain ohutta vihreää, mutta en jäänyt odottamaan, että mitähän tajunnanräjäyttävää sieltä mahtaa pungeta. Kun on kylmä niin on kylmä ja ruukku jäätyy perikotaisin... ja jos sipulit vielä ovat Lidlistä, niin on todennäköisempää voittaa Eurojackpotin pääpotti kuin nähdä niiden sipulien kukkivan tuon käsittelyn jälkeen.

    Kaunista kaikkea sinulla siellä, ja hyvä zenin ja bluesin liitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa! Levymyynti pyörähti heti käyntiin.

      Kyllä noistakin ruukkutulppaanista on samaisesta L-kaupasta moni ostettu, joten olisiko minulle tarjolla tuo Eurojackpot? Pitäisikö pistää rivi vetämään... Eli nämä ruukut saivat syväjäädytyksen ja sitten raahasin ne optimistisena kellariin, jossa sielläkin kovilla pakkasilla on sisälläkin nollan alapuolella. Positiivinen yllätys siis oli se, että kolmesta ruukusta kaikista edes jotain lähti ihmistenilmoille, vaikka olivatkin vähän vaatimattomampia kuin maahan istutetut serkkunsa. Eli kantapään kautta oppi, että ei auta muu kuin pistää ne ruukut suosiolla aina edes sinne kellariin (mutta eihän tässä nyt syksyä suunnitella, eihän!).

      Nyt jatkamaan maanantaiaamun zeniä: kaffekuppi ja pihakierros.

      Poista