Viimekesänä havahduin pelargonioiden mahdollisuuksiin. Kerran aiemmin olin yrittänyt talvettaa, mutta se oli kaikin puolin naurettava suoritus. Täysverisistä tarjoustalon pelakoista otin sitten pistokkaita syksyllä ja vein äitin autotalliin (valoisaa ja lämpimähköä) talveksi hoivaan neljä yksilöä.
Osalle pistokkaista kävi näin...
Ja onneksi suurelle osalle näin...
Talven pimeät illat pelakuut viettivät diskossa. Tiedä sitten häntä, onko tuosta halppisvalosta mitään iloa, mutta ainaskin tomaatit ovat reippahasti vahvistuneet lisävalon ansiosta (toinen valo on vielä kuukaudenkin jälkeen matkalla Kiinasta tänne pohjolaan, pitäisi varmaan selvitellä...)
Talvehtineistakin 3/4 selvisi ihan mainiosti ja puskevat tuossa uudessa mullassaan nyt uutta ihan innoissaan. Paljon on edetty siis tuosta alla olevasta risukasasta.
 |
| A-a-a-a staying alive... |
Talvehtineistakin 3/4 selvisi ihan mainiosti ja puskevat tuossa uudessa mullassaan nyt uutta ihan innoissaan. Paljon on edetty siis tuosta alla olevasta risukasasta.
 |
Ihmisten ilmoille talvisäilöstä... |
Ja kun kevät koitti, alkoi varsinainen kurottelu aurinkoon! Samalla sain varmaan auringonpistoksen ja haalin tulppaani-, riippa-, ruusunnuppu- ja enkelipelargoneja sekä pari yksilöä dr. Ingridiä. Nyt on sitten ikkunalaudat vihreänään pikkupelakuita ja postissa tulossa vielä Orange Fizz- tuoksutapauksia.
Kesää odotellessa...
Muu mummoutuminen näin alle kolmikymppisenä liittyy verenpisaroihin... niitäkin hamstrasin (kaikki tietty erilaisia) Plantagenista viisi kappaletta pistokkaina. Kahdesta yritän saada rungollisen (juu, vähän liian innokkaana nypin lehdetkin pois ennen ohjeiden lukemista), muut menee amppeleihin. Ja Kari Kuuva soi päässä...
PilviPulla, ollaan sitten yhdessä varhaismummoja, sillä mäkin tykkään pelargoneista ihan hulluna! Enkä todellakaan raaskisi nyppiä yhtään kukannuppua irti, en.
VastaaPoistaMulla talvehtii noin kymmenen vuoden ikäiset pelakuuruukut kellarissa, jossa on kasvilamput. Ne pukkaavat kukkaa koko talven, tosin niukasti, mutta kuitenkin aina jossain ruukussa on jotain värikästä. Kastelen niitä erittäin niukasti, ehkä noin kerran kuukaudessa ja silloinkin vähän. Lannoita en ollenkaan.
Sitten toukokuussa kannan ne ulos, suojaan auringolta ja alan siistiä niitä. Aikamoisia väkkyräoksia niillä on, ja osasta ruukkuja on kuollutkin jokin siihen istutetuista taimista, mutta pienen fiksailun (ruukunvaihdon tai uuden taimen istutuksen) jälkeen ne ovat taas valmiita kesäkukintaan.
Pelargoni on ihana ja helppo ja kiitollinen kukka, joita ilman kesä ei ole kuin varjo oikeasta kesästä :)
Sulla on ihania lajikkeita kasvamassa, täytyisi hankkia pari uutta silmäniloa itsekin. Mutta kun kaikki tila alkaa jo natista liitoksistaan...
Minä olen kyllä tässä aikaisemmin keväällä katkaissut parilta nupulta kaulan, kun ei vielä tietoakaan uloslaitosta, valosta tai ravinteista... No, nyt annoin kuitenkin enkelinsilmän (kuvia tulee juu) ja yhden normipelakuun kukkia, muut seurannevat vähitellen perässä.
VastaaPoistaAi niin, ja luonnollisesti kävin Plantagenissa (miten se auto kääntyikin oikealle, kun piti mennä vasemmalle?) ja sieltä nimipäivien verukkeella löysin taas lisää pelakuita... Kääks.
Mutta kiitos noista vinkeistä. Itse juuri pohdiskelin tuota lisävalojuttua. Onko sinulla ihan vaan normaalit loisteputket? Eli periaatteessa siirrät ulkoilmaan silloin kuin kellarin ja ulkomaailman välillä ei tule kasveille kamalaa lämpötilashokkia? Minä joudun raijaamaan purkkeja eestaas varmaan toukokuussa, huoh...
Ongelmana on, että kellariin nykyisin iskee pakkanen (ei pakkasvahtia päällä, kun ei ole perunoita) ja on varmaan kosteahko. Yläkerta on meillä vaaaaaaanhassa talossa ihan passeli nyt, mutta talvella siellä on pakkasta :0 Annoin miehelle vaihtoehdon joko rakentaa lämpimän lasikuistin tai lämmittää yläkertaa sähköllä ensi talveen mennessä!
Huoh, toivottavasti tämä sade väistyy ja ekat tulppaanit innostuvat (toivottavasti) kukkimaan :) Sitä odotellessa!
Nimpparionnittelut! Kyllä nimipäivänä saa ja pitää hankkia muutama pelargoni, ilman muuta ;)
VastaaPoistaNuo hillokellarin loisteputkivalaisimet ovat varmaan jotain old school -akvaariovalaisimia, siis ne kuoret. Metallisia, valkoisia peruspuikuloita. Niitä on kaksi, ja molemmissa on paikka kahdelle, 120 senttiselle loisteputkelle. Täältä löytyy vähän lisää aiheesta: http://559m2.blogspot.com/2012/02/lisavaloa-viherhillokellariin.html
Ja joo, siirrän pelargonit ulos toukokuun puolivälin jälkeen tai loppupuolella, just tuon lämpötilashokin välttämiseksi. Ovat ilmeisesti oikein lämmön ystäviä ja saattavat jurottaa liian viileässä. Jossain vaiheessa ne kuitenkin intoutuvat kukkimaan, en niiden odotakaan olevan "heti valmiita", niin kuin kaupan taimet. Hoito on ollut kuitenkin koko kevään ihan mitä sattuu: huoneessa on niin paljon taimia kasvamassa, että lattialle sijoitetut ruukut saavat hädin tuskin yhtään valoa. Kastelen satunnaisesti, annan lannoitetta jos muistan, ja sitten vaan raahaan yks' kaunis päivä heidät ulos. Ei ihme, ettei aina innosta heti kukituttaa, heh.
Yläkerta kuulostaa aivan mahtavalta talvehdituspaikalta, jos vain tosiaan saa sen pakkasen pidettyä loitolla. Siellähän sulla olisi huikeat tilat talvehdittaa kokonainen pelargonisuku :)
Huomenna ei ilmeisesti sada, mutta se uskoo, ken näkee...!