keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Ilonhihkaisuja ja ärrinpurria

Seuraa päivitys, joka sisältää paljon harmaata maata ja pikkiriikkisiä kukkaisenalkuja. Tuulesta huolimatta välttelin kaikkea vähänkään järkevää ja pyörin kameran kanssa pihalla tarkastelemassa pääsiäisenä poissaollessani tapahtuneita muutoksia.






Kasvitieteelliset (?) tulppaanit ovat ihan reippaina innostuneet kasvamaan. Lajeista ei tarkkaa muistikuvaa, koska heittelin sellaisen tulppaani mixin sipuleita sekaisin. Katsoo sitten kun kukkivat - jos kukkivat.





Hankin myös kasan muitakin tulppaaneita... miten voi olla niin lahopää, ettei ihan tarkkaan muista, mitä laittoi minnekin? Aitan edessä pilkottaa jo pikkiriikkisen Foxtrottia ja Angeligueta, muuten jossain on jotain liljatulppaaneita, jotain violetteja sekä kai jotain muutakin. Note to self: Kirjoita ylös mitä lykkää minnekkin!





Ou jee! Vähän liian varjoisasta syksyllä pelastamani/siirtämäni pikkutöyhtöangervot ovat kaikki lähteneet   kasvuun kuten myös Bauhausin ale-alemyynnistä selkä vääränä raahaamani päivänliljat. Voikos olla mukavampaa, kuin tuollainen helakan vaaleanvihreä harmaassa maassa?






Sitten vähän niitä ärrinpurreja... Puput ja peurat on tosi kivoja joo, mutta voisivat silti jättää istutusraukkani rauhaan. Talviot on kaikki mutusteltu omenapuun juurelta ja myös tulppaanit ovat kelvanneet. Myöskin kuokkalan luumupuu kituu ensimmäisenä talvenaan peuran hampaitten jäljiltä... kirsikassa on onneksi vahvasti silmuja, mutta sitäkin on luonnollisesti vähän leikelty.






Ja sitten toinen huolenaihe, jonka nimeä en juuri nyt muista.... kyseessä siis sellainen korkea keltainen perenna, joka pentele leviää aika vahvasti. Häthätää tyrkkäsin pariinkin penkkkiin ja nyt puskee ihan joka paikkaan alkujaan. Huolihan tästä tulee, että valtaako kaikki paikat. No, pitänee siirrellä maan sulettua omaan rauhaansa rinteeseen.





Ruoho on tosiaan vihreämpää aidan toisella puolella... (pelto tosin mieltäylentävän harmaa)





Toinen oujee-juttu oli pioneiden heräily: Bauhausista muutaman ostin tähänkin viime syksynä ja sitten samassa rivistössä on jotain tarjoustalon juurimukuloita, jotka näyttivät ihan pystyynkuolleilta reppanoilta viime kesänä.... kyseessä on osin varjoinen seinänreunusta, jolla paikalla on iloisesti kukkinut pioneita jo vuodesta nakki ja papu. Katsotaan toimiiko minun räpellykseni yhtä hyvin...






Sitten vähän jopa pelottavia kukanalkuja: tässä kehittelee kukintoaan palloesikko. Aika villin näköinen ja paremmalla mielikuvituksella tuosta voisi kuvitella jo vaikka mitä lihansyöjäalientorahammaskasvia kitansa aukaisemaan! Ovat kyllä kukkina hurmaavia ja lehdet loppukesästä mukavan vehreät, joten toivon, että nämä jakamani yksilöt ja lavalle kylvämäni siemenet kartuttavat esikkokukintaani. 








Viimeisempänä, muttei vähäisempänä pilkistää anemone mullasta. Mahtijuttu, joku mukula/viimevuoden kasvi talvehti! 

4 kommenttia:

  1. Linkityksesi on ihan ok :)
    Teillä on paljon kevät edellä meitä, täällä on lunta niin ryökäleen paljon vieläkin. Loppuviikko on luvattu lämmintä, että eiköhän ne nyt saa kyytiä.
    Mä en muista että jänikset olis ikänä syöny mun kukkasipulin varsia. Tai sitten mä olen vain luullut, että eipä kasvanut nytkään mitään.
    Omppupuita ja kirsikkaa olen suojellut niin hyvin, että olen antanut verkkojen olla paikallaan kesät talvet. Jänikset käy syömässä vain ne oksat, mitkä pilkottavat verkon välistä ja mihin ulottuvat.

    VastaaPoista
  2. Mukavaa, kun eksyit vastavierailulle :)
    Täällä Turun kupeessa on ihan kaikki jo tosiaan sulanut, hyvä niin. Nyt jatkuu sitten vaan se sellainen odottelu, että milloin saa viedä kukat pihalle ja milloin kukkii ensimmäiset. Tuo kukkasipulien nakertelu on jonkun kolttosia, muutaman tulppanin olivat napsineet. Peurat ryökäleet ehtivät apajille luumupuulle ennen kuin välähti, että suojaus olisi kova juttu. Jossain onneksi luki, että pienille kirsikanpuille hangen päältä rusakoiden "leikkaukset" ovat parasta hoitoa - eletään siinä toivossa ;)

    VastaaPoista
  3. Vastavierailulla täällä :) Paljon on kevään merkkejä pihallasi... Pitkäkorvat ovat joskus syöneet meilläkin tulppaanit. Krookukset ovat kuulemma niiden extra herkkua, mutta ne ovat onneksi säästyneet. Viime keväänä parin pienen omenapuun runko oli myös kaluttu kuorettomaksi. Ne eivät siitä toipuneet :(

    Kävin kurkkaamassa myös kakunkoristeitasi... Aivan mahtavan hienoja koristeita ja herkullisia kakkuja!

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia vierailusta! En tiedä tosiaan kumpi ammentaa kummasta, kakut kukista vai toisinpäin:)

    Viherpihasta alkukeväästä lueskelin, että kalutun rungon kuivuminen aiheuttaa puun kuoleman. Japanilaiset olivat kokeilleet, että vaurion satuttua "haava" pitäisi kostuttaa ja sitten vetäistä elmukelmu päälle - siitä pitäisi sitten alkaa kuori kasvamaan. Ja jos japanilaiset jotain sanovat, kaipa niitten pitää olla oikeassa, ovathan ne kasvatelleet nelikulmaisia vesimeloneitakin (maksavat muuten paljon!) jo pitkään :)

    Ja eikun kokeilemaan, vaikka taitaa vaurio olla vähän vanha jo...

    VastaaPoista